Livenä Twitterissä

Tätä kirjoittaessa Twitterissä trendaa Rio. Tämä oli odotettua, sillä urheilu on yksi livetwiitatuimmista aiheista Suomessa. U20 Nuorten MM-kisoja kommentoi tammikuussa 2016 Twitterissä livenä 20 000 uniikkia twiittaajaa. Rion olympialaisten yleisö oli kisojen ensimmäisellä viikolla paljon vaisumpaa, päivittäin keikuttiin noin 220-350 twiittaajan lukemissa. Onko Twitter siis edelleen suosittu virtuaalisen keskustelun areena vai jo hiipumassa käyttäjien odottaessa uutta, ehompaa alustaa? Ketkä viihtyvät twiittaajina?

Vähällä käytöllä oleva alusta

Twitterissä on tällä hetkellä kaiken kaikkiaan noin 1,3 miljardia rekisteröityä käyttäjää maailmassa ja noin 425 000 Suomessa. Twitter-käyttäjien määrä on jatkanut kasvuaan aina viime vuoteen saakka. Vuoden 2015 lopulla Twitterin käyttäjien kokonaismäärä kääntyi kansainvälisesti ensimmäistä kertaa laskuun. Yli puolet kaikista Twitteriin profiilinsa tehneistä ei käytännössä ole koskaan twiitannut.

Suomessa Twitterin suosio kasvaa edelleen hiljalleen, mutta on vasta viidenneksi suosituin sosiaalisen median alusta. Sitä käyttää noin 18 % suomalaisista, vajaat 50 000 twiittaajaa vähintään kerran viikossa. Vastaavasti Facebook, YouTube ja WhatsApp liikuttavat noin puolta suomalaisista. 34 % Twitterin käyttäjistä twiittaa katsoessaan TV-ohjelmia.

Sosiaalisen median tutkija ja kouluttaja Harto Pönkä ei varsinaisesti haikaile twitterin käytön perään, sillä arvelee 140 merkkiä olevan liian pieni ilmaisun karsina suurelle osalle käyttäjistä. Ellei Twitter avaa merkkimäärää ja lisää muita käyttöä helpottavia toiminnallisuuksia palveluunsa, rinnalle ilmestynee ennemmin tai myöhemmin uusi some-alusta, joka kerää monisanaisemmat virtuaaliset vuorovaikuttajat omiin helmoihinsa. Muut median ilmaisukeinot – lähinnä videot – uhkaavat tekstimuotoista ilmaisua.

Livetwiittaamisen suosiosta ja vaikutuksesta on nähty myös muita merkkejä.

Vaikuttamisen väline

Television katsojat twiittaavat urheilun lisäksi eniten vaalien, euroviisujen ja itsenäisyyspäivän vastaanoton aikaan. Joka vuosi ennätyksiä ei tehdä, sillä vuonna 2015 lopetettu Big Brother keikkuu vielä kaikkien aikojen twiitatuimpien ohjelmien top10-listalla (5600 twiittaajaa).

Twitter on silti osoittautunut vaikutusvaltaiseksi mediaksi, ainakin Tampereen yliopiston Livetwiittaaminen vaalikeskusteluissa -tutkimuksen mukaan. Vuoden 2015 eduskuntavaalien aikaan twitter-keskustelu oli laajempaa kuin koskaan aiemmin. Ylen ja MTV:n vaalitenttien aikana jopa 3200 livetwiittaajaa osallistui twitter-keskusteluun illassa. Esimerkiksi Ylen suurta puheenjohtajatenttiä katsoi televisiosta 755 000 katsojaa, joten aktiivisten twitter-keskustelijoiden joukko ei siihen nähden ole iso. Vastaavanlaista tuhansien samanaikaisten ja samalla areenalla toimivien keskustelijoiden joukkoa ei kuitenkaan muualta tapaa.

Eduskuntavaalien livetwiittaamista tutkinut puheviestinnän professori Pekka Isotalus kertoo, että kansainvälisesti vaali-twiittaajat yleensä vain referoivat sitä, mitä puhujat sanovat. Suomalaiset ottivat kuitenkin myös reippaasti kantaa kommentoidessaan keskusteluiden osanottajia, tavallisesti puolueiden puheenjohtajia. Tampereen yliopiston tutkimuksen mukaan monet twiittaajat olivatkin puolueaktiiveja ja toimittajia.

Livetwiittaaminen on hauskaa

Kai Huotari luokitteli tutkimuksessaan Live-tweeter – an Empowered TV Viewer livetwiittaajat neljään ryhmään. Hän tutki amerikkalaisia katsojia, jotka twiittasivat Glee-ohjelmasta ja NHL-peleistä TV:n ääressä. Fanaattiset twiittaajat olivat ohjelmien hard core faneja, jotka twiittasivat kohteesta muutenkin. Systemaattiset twiittaajat twiittasivat ohjelmista aina kun katsoivat – ja katsoivat ne aina. Satunnaiset twiittaajat twiittasivat yleisimmin silloin, kun tapahtui jotain jännittävää – mutta eivät kuitenkaan aina. Aktiiviset twiittaajat taas twiittasivat ylipäätään kaikesta päivän aikana tapahtuvasta aktiivisesti. TV-ohjelmilla ei ollut erityistä asemaa heidän twiiteissään.

Tutkimukseen osallistuneet olivat livetwiittaamisesta kaiken kaikkiaan innoissaan. Suuri osa piti sitä hauskana ja innostui kommentteina ja edelleentwiittauksina saamaastaan huomiosta. Osallistuminen toi vastakaikua omille ajatuksille. Twiittaajat halusivat olla twiitatessaan pääsääntöisesti yksin, mutta olla vuorovaikutuksessa mahdollisimman ison joukon kanssa. Twiittaamiseen valmistauduttiin jo etukäteen ja ohjelmaa saatettiin hypettää ennen sen alkamista.

Livetwiittaaminen vaikuttaa Kai Huotarin mukaan myös siihen, innostuuko joku TV:n ääreen kesken ohjelman esityksen. Livetwiittaamisen idea on jakaa yhteistä kokemusta sen tapahtuessa, joten tapahtumaa ei haluttu missata.

Kahden näytön seuraaminen samaan aikaan voi olla vaativaa. Livetwiittaajan täytyy sekä seurata tapahtumaa tarkkaavaisesti että muotoilla sanottavaansa. Livetwiittaus lisää paitsi keskittymistä, myös katsomisen intensiivisyyttä ja intohimoa itse ohjelmaan ja sen aiheeseen. Kanava ei vaihdu yhtä helposti twiitatessa. Ohjelma pitää katsoa loppuun.

Suurien live-tapahtumien ja ohjelmakokonaisuuksien lisäksi livetwiittaamista harrastetaan myös erilaisissa seminaareissa ja konferensseissa. Paikallaolijat pääsevät kommunikoimaan keskenään ja ruokkimaan mahdollisesti myös tapahtuman kulkua. Niille, jotka eivät paikalle pääse, voi Twitterin osuvalla tunnisteella varustettu syöte olla aivan mainio kurkistusaukko tapahtumaan.

Kuinka se tehdään?

Viestintäkouluttaja Hanna Takala kertoo blogissaan vinkkejä hyvään livetwiittaamiseen. Kun tapahtuma on ennalta määritelty, on aina mahdollisuus valmistautua. Kännykän sähköiseen lunttilappuun kannattaa laittaa esiintyjien nimien ja heidän edustamiensa organisaatioiden sekä järjestävän tahon oikea kirjoitusasu ja Twitter-käyttäjätunnus, tapahtuman oikea tunniste kopioitavaksi sekä ohjelma- ja suoratoistolinkit lyhennettyinä.

Joitakin twiittejä voi kirjoittaa myös valmiiksi etukäteen, jos on tehnyt kunnon taustatyön puhujista. Aikaisemmat puheet ja mahdollisesti esitykseen valmistellut materiaalit antavat evästä tähän. On myös hyvä miettiä omaa agendaa ja näkökulmaa: millaisia asioita ja aiheita seuraan, mihin keskityn?

Työkalut ja twiittaamisen paikka kannattaa valita ja testata. Käytänkö kännykkää, tablettia vai läppäriä? Mitä muistiinpano- tai linkkienlyhennysohjelmaa käytän? Onko Tweetdeck käytössä? Toimiiko kamera ja kuinka saan kuvan riittävällä laadulla mahdollisimman nopeasti twiitiksi? Riittääkö valo, saanko kunnollisen kuvan edullisesta kulmasta?

Twiitata kannattaa maltilliseen tahtiin. Myös muiden twiittejä pitää ehtiä lukea ja twiitata edelleen. Joskus joku toinen sanoo ajatuksen kiinnostavammin, ja keskustelu ruokkii itseään.

Tunne itsesi ja asiasi

Ylen Elävän arkiston toimittaja Juhana Säilynoja teki opinnäytetyönään myös lyhyen oppaan livetwiittaamiseen. Hänen omaan, vuoden 2014 Linnanjuhlien twiittauskeikkaansa pohjautuvat neuvot sopivat hyvin toimittajalle, joka twiittaa seurattavasta lähetyksestä. Säilynojalla oli käytettävissään Elävän arkiston materiaali, jota hän saattoi linkata vieraiden kätellessä presidenttiparia. Hän seurasi myös ahkerasti muita illan aikana suosituiksi nousseita tunnisteita ja twiittasi niistä. Hän osoitti tehneensä varsin hyvän taustatyön syöttäessään lisätietoa esimerkiksi kunniamerkeistä, kun niistä tuli lähetyksen aikana puhetta. Twiitit olivat ohjelmabrändin näköisiä hyvällä huumorilla höystettynä.

Säilynojan mukaan yksi tärkeä ohjelmastaan twiittaavan toimittajan kohteliaisuussääntö on esitellä hieman ennen tapahtumaa itsensä, näyttää kuka on ohjelmabrändin takana. ”On suuri ero siinä, kutsummeko ihmisiä katsomaan brändin kanssa jotain vai liitymmekö brändinä heidän mukaansa. Luommeko yleisön vai liitymmekö jo olemassa olevaan yleisöön, jota lietsomme keskustelemaan ja kasvamaan”, Säilynoja sanoo opinnäytetyössään. Keskustelemme Twitterissäkin ihmisten, emme brändien kanssa.

Säilynoja liittyy Harto Pönkän seuraan pohtiessaan Twitterin tulevaisuutta mediankäytön muuttuessa. Hän näkee mm. videot uhkana 140 merkin tekstitwiitille. Opinnäytetyön valmistumisen aikaan vuonna 2015 Snapchat teki vasta tuloaan, mutta ei silti vielä ole syrjäyttänyt Twitteriä. Periscope on Twitter-liitännäisenä osoittanut kahden erilaisen alustan synergiaa.

Juhana Säilynoja kehottaa livetwiittaavaa toimittajaa tuntemaan brändinsä, työkalunsa ja sisältönsä sekä miettimään tarkasti, mitä livetwiittaamisella tavoittelee. Hyvä livetwiittaaja on aktiivinen ja kiinnostava. Hän ei nojaa pelkkään taustatyöhön vaan katsoo koko ajan ympärilleen ja seuraa keskustelua tunnisteen ympärillä. Twiittaamista ei pidä lopettaa tilaisuuden päätyttyä, vaan jatkaa mahdollista keskustelua vielä sen jälkeenkin. Oma keikka pitää analysoida ja selvittää, mitä tilastot siitä kertovat. Joka kerta voi miettiä, kuinka keskustelun voisi viedä seuraavalla kerralla uudelle tasolle, ehkä yhdistyen muihin sosiaalisen median palveluihin tai vaikka twiittaamalla tiiminä.

Je suis …

Kun edessä on ennalta arvaamaton uutistapahtuma, livetwiittaaminen on tietenkin haastavinta. Mukana ovat suuret tunteet, ja omat arvot ja uskomukset nousevat päällimmäisiksi viestejä sorvatessa. Taustatyöstä ei usein ole tietoakaan, kun tilanne on päällä. Moni erehtyy edelleentwiittaamaan virheellisiä faktoja sisältäviä kuvia ja viestejä.

Vuoden 2015 vaikuttavin uutisaihe Twitterissä oli Pariisin terroristi-isku. Eniten edelleentwiittauksia keräsi tieto Zayn Malikin lähdöstä One Direction -bändistä. Musiikissa kyseinen bändi oli maailman trendikkäin, TV:ssä reagoitiin Kids´Choice Awardsiin. Tekniikassa puhuttiin iPadista, uutisissa haluttiin puhua työstä. Politiikassa Twitter-kansa seurasi USA:n ykköskonservatiiveja ja urheilussa kohistiin jalkapallosta arabiaksi. Ariana Grande oli twiitatuin julkkis. Trendikkäin huvi ja viihdyke oli rakkaus.

Mikä sitten on maailman paras esimerkki livetwiittaamisesta? Se on tämä Bradley Cooperin ottama ryhmäselfie Oscar-gaalasta, jonka Ellen DeGeneres twiittasi oman shownsa tilille. Se lienee vieläkin maailman edelleentwiitatuin kuva.

Tämä teksti on alunperin julkaistu Metropolia Ammattikorkeakoulun Median maailma -blogissa 14.8.2016.