Vaihtoehto rahan vallalle


Joukkorahoitus on monen kulttuurialan projektin ainoa toivo tulla toteutetuksi kunnolla. New Yorkissa 2009 perustettu Kickstarter on yksi maailman tunnetuimmista joukkorahoituspalveluista. Kickstarter vaihtoi tänä syksynä yhtiömuotonsa osakeyhtiöstä yleishyödylliseksi yhtiöksi. ”Fuck the monoculture!” on yhtiön uusi, epävirallinen slogan. Suomessa vastaavaa joukkorahoitustoimintaa pyörittää Mesenaatti.me.

Kickstarterin perustaja ja toimitusjohtaja Yancey Strickler muistutti Dublinin Web Summitissa marraskuun alussa, ettei voittojen maksimointi ole yrittämisen ainoa arvo. ”Kun pieni yritys kasvaa isoksi, se menettää usein sielunsa”, Strickler totesi. ”Eivät kaikki yrittäjät ole kiinnostuneita rahan tekemisestä vaan vain siitä, että ovat olemassa.”

”Älä myy arvojasi, säilytä aina arvokkuuutesi ja pysy kärsivällisenä”, Strickler opasti uusia yrittäjiä. Painetta pelkkään rahan keräämiseen tuntuu silti olevan mahdoton vastustaa, sillä kasvaessaan yritys menettää myös itsenäisyytään suhteessa kumppaneihin ja sijoittajiin.

Kickstarter on kerännyt olemassaolonsa aikana jo 9,9 miljoonaa yksityistä rahoittajaa erilaisten kulttuurihankkeiden toteuttamiseksi. Joukkorahoitusta hakemassa ja antamassa voi olla yhtälailla tunnettuja nimiä kuin täysin tuntemattomia tekijöitä. Projekteja on tehty yhteensä 95 877 kappaletta, noin 2,1 miljardin dollarin edestä.

Kickstarterin kautta hankitun rahoituksen avulla on tehty elokuvia, teatteriesityksiä, näyttelyitä ja marginaalisempia painotuotteita pienen yhteisön käyttöön – sekä voitettu Oscareita.

Kickstarter toimii siten, että rahoittajan lupaama summa veloitetaan vasta, kun hakijan ilmoittama koko projektin vähimmäissumma on saavutettu. Jokaisen pienrahoittajankin on saatava varmuus siitä, että hänen kympeillään tai satasillaan tullaan tekemään täyttä rahoitusta laadullisesti vastaava tuote. Rahoittajista ei kuitenkaan tule sijoittajia, eivätkä he saa osuutta voitoista, vaikka projektista myöhemmin kehkeytyisi menestyvä startup. Omistajuus ja vastuu projektin loppuunsaattamisesta säilyy tekijöillä.

Rahoittajan on esittelyn avulla itse arvioitava, pystyykö hakija toteuttamaan projektinsa vai ei. Usein rahoittajat ovatkin rahoitusta hakevan ystäviä tai henkilöitä, jotka jollakin tavalla tuntevat hakijan taustat, vaikka mukana on niitäkin, jotka vain innostuvat hakijan ideasta ja haluavat nähdä sen toteutuvan. Omat verkostot – niin livenä kuin sosiaalisessa mediassakin – ovat siis tärkeitä.

Kickstarteriin voi hakea 18 eri maasta. Pohjoismaista Ruotsi, Tanska ja Norja ovat näiden joukossa. Suomessa vastaava vaihtoehto on 2012 perustettu Mesenaatti.me.

”Kyllä ajatus on, että teemme mahdolliseksi rahoituksen hankkimisen sellaisille tahoille, jotka eivät ole muiden rahoitusjärjestelmien piirissä”, kertoo Pauliina Seppälä, yksi Mesenaatti.me:n kolmesta perustajasta.

Hän kertoo saaneensa idean joukkorahoituspalvelusta vuonna 2009 tietämättä, että vastaavia palveluita oli maailmalla jo olemassa. Facebook oli tuohon aikaan lyönyt Suomessakin läpi, ja Seppälää kiinnosti sosiaalisen median luomien uusien verkostojen voima. Sitä kautta pystyttäisiin antamaan mahdollisuus niille, joita suuret rahoittajat eivät siipiensä suojaan valitse.

”Filosofia on, että voimme käyttää rahamme päättääksemme mitä asioita maailmassa tehdään.”

Noin 71 % Mesenaattiin toivonsa panneista onnistuu haussa, eli saavuttaa tavoittelemansa rahasumman. Kickstarterilla onnistumisprosentti on huomattavasti alempi, vain noin 37 %.

Mesenaatin kautta hakija saa noin 90 % keräämästään rahoituksesta. Lopun siitä vievät muun muassa suomalaisen Holvi.comin kautta pyöritetty rahaliikenne, kolmen työntekijän palkat, ulkopuolinen koodaustyö, palvelinmaksut ja vuokrat. Kaiken kaikkiaan Mesenaatin kautta on kolmen vuoden aikana kulkenut vähän yli miljoona euroa. 200 onnistunutta projektia on ollut rahoittamassa yhteensä 25 000 henkilöä.

Kickstarterilla on 118 työntekijää, useimmat taustoiltaan taiteilijoita. Palvelun bisnes syntyy 5 %:n palkkioista, jotka lohkaistaan kaikista toteutuneista keräyksistä. Jokaisesta rahoittajamaksusta menee myös 3-5 prosentin toimituskulut maksunvälittäjälle, Stripelle. Kickstarter ei ole itse ollut erityisen halukas hakemaan taustalleen riskisijoittajia, mutta sai kuitenkin pian lanseerauksensa jälkeen noin 10 miljoonan edestä rahoitusta. Rahoittajien joukossa olivat esimerkiksi Union Square Ventures, Twitterin perustaja Jack Dorsey sekä Flickr:n perustaja Caterina Fake.

Korostaakseen omaa filosofiaansa rahan vallan ja voiton tavoittelun vastustajana Yancey Strickler halusi yhtiönsä voivan jakaa voittojaan yhteiseksi hyödyksi pelkkien sijoittajien voittojen sijaan.

Mesenaatin perustajat pitävät tärkeänä, että ihmisillä on rahoilleen myös parempia käyttötarkoituksia kuin kulutuskulttuuri: kuka vain voi olla ”20 euron mesenaatti” ja osallistua kollektiivisesti elämänlaatua parantavien hankkeiden toteutukseen. ”Sellainen kuluttaminen on paljon merkityksellisempää kuin tavanomaisiin tavaroihin rahan käyttäminen”, Pauliina Seppälä summaa.

Kuva: Minna Kilpeläinen

Lue lisää:

Tilastoja Kickstarterista

F*** the monoculture: How Kickstarter is putting cultural ideology above profits (Venturebeat)

Kickstarter CEO says we nee to overhaul the way we do business (Quartz)

Kickstarter chooses public good over private riches (The Guardian)

Resist and thrive (Yancey Strickler, Medium)

Mesenaatti.me

Tämä teksti on alunperin julkaistu Taajuudessa 17.11.2015

Asiasanat

© 2023 by The Book Lover. Proudly created with Wix.com

  • Black Facebook Icon
  • Black Twitter Icon
  • Black Instagram Icon