Pystyvideon aika
Reilu kolme vuotta sitten vedin Metropolian opiskelijoille innovaatiokurssia, jossa opiskeltiin datajournalistisen sisällön tekemistä ja visualisointia tabletille sopivaan interaktiiviseen, monimediaiseen julkaisuun. Haaveena tuolla kurssilla oli kokeilla myös pystyvideota.
Taustalla oli ajatus, että visuaalisesti niin printti- kuin internetjulkaisuissa kuva, teksti ja grafiikka taipuvat moniin eri muotoihin niin vaaka- kuin pystysuunnassakin. Julkaisujen taitossa on kysymys koko julkaistavan pinnan käytöstä ja mahdollisuudesta käyttää kaikkia sommittelun mahdollisuuksia ja lainalaisuuksia. Internetjulkaisussa kaikki elementit voivat periaatteessa olla tavalla tai toisella liikkuvia.
Facebookin viestivirrassa pystyvideona kuvatut videot näkyivät jo tuohon aikaan kuvakkeena ilman mustia sivupalkkeja, ja minua kiinnosti mahdollisuus tuoda pystyvideo myös muihin internet-julkaisuihin. Olin myös kiinnittänyt huomiota julkisten tilojen ja kulkuvälineiden mainostauluihin, jotka ovat kuvasuhteeltaan samanlaisia kuin kännykkä – ja pystyssä. Niiden sisältö oli kyllä liikkuvaa, mutta graafisin elementein animoitua. Video sopisi niihin mainiosti.
Ja olemmehan katsoneet pystykuvia niin kauan kuin on ollut olemassa muotokuvamaalauksia, miksi siis emme oppisi katsomaan pystykuvaa myös liikkuvana?
Pystyvideon aika ei kuitenkaan ollut vielä tuolloin. Pystyvideo nähtiin toisaalta ylipäätään virheellisenä tapana kuvata, mutta varsinainen syy, miksi emme pystyneet kokeilemaan sitä, oli järkevien videosoittimien ja pystykuvaa tukevien leikkausohjelmien puute. Facebookissa julkaistut pystyvideot näkyivät vielä toistettaessa mustien sivupalkkien kanssa. Esimerkiksi YouTube julkaisi koko näytöllä pystyvideota toistavan playerinsa vasta viime kesänä. Vimeollakin on nyt vastaava.
Pystyvideo ihmetyttää ja ärsyttää edelleen monia. Vuonna 2012 YouTubessa julkaistua videota Vertical Video Syndrome on katsottu tähän päivään mennessä jo 7,2 miljoonaa kertaa. Kaikki eivät varmaan ole (enää) videon kanssa samaa mieltä, mutta monet sen perustelut ovat käytännöllisiä ja pitävät paikkansa: televisio ja pc toimivat ainakin vielä toistaiseksi vaakatasossa.
Yhä suurempi osa liikkuvasta kuvasta katsotaan kuitenkin nykyään kännykästä. Ja sitä pidetään käsissä luontevimmin pystyasennossa. Myös tabletti pyörähtää käsissä kätevästi pystyyn. Muun muassa Snapchat ja Periscope -sovellusten tekijät huomasivat tämän ja tekivät niihin lähtökohtaisesti mahdollisuuden katsoa sekä vaaka- että pystyvideoita koko ruudulta.
Nyt Snapchatin mainosvideoista pystyvideoita katsotaan kokonaan loppuun jo yhdeksän kertaa enemmän kuin vaakavideoita. Tämän johdosta myös jo jotkut mediatalot, kuten esimerkiksi Daily Mail, on New York Timesin kolumnistin, Farhad Manjoon, mukaan aikeissa jatkossa kuvata kaikki videonsa pystyvideona.
Snapchatin ja Periscopen pystyvideon käytön idea on sisällössä. Sinne kuvataan erittäin paljon vlogityyppistä materiaalia, jossa puhuu yksi henkilö. Yhtä henkilöä katsoo mieluummin pystykuvasta, ja silloin ihminen täyttää kuvan. Pystykuvaan on helpompi saada näkyviin koko ihminen kuin vaakakuvaan.
Yksi hieman hassu perustelu pystyvideon kritiikissä on ollut se, ettemme pystyisi katsomaan pystyvideota, koska silmäparimme ovat vaakatasossa. Kykenemme kyllä katsomaan samoilla silmillä myös pystykuvaa. Aivan kuten katsomme kirjaa, kerrostaloa, puuta – tai ihmistä. Kyse on ehkä enemmän vaaka- ja pystykuvan vaihtelusta videon sisällä.
Usein videoita on kuvattu sekä vaaka- että pystykuvana, ja niiden vaihtelu katsellessa on häiritsevää. Vaikka sovellukset kääntävät eri suunnissa kuvatut live-videot automaattisesti siihen suuntaan, miten katsoja kännykkäänsä pitelee, kuvan vaihtelu keskeyttää katsomisen flown. Video kannattaa siis miellyttävän käyttökokemuksen vuoksi kuvata kokonaan joko pystykuvana tai vaakakuvana.
Nopeasti tehdyn kännykkävideon julkaiseminen eri blogialustoilla siten, että se asettuisi alustan taittoon vertikaalisen still-kuvan tapaan, ei käy vielä aivan yhdellä napin painalluksella. Tämäkin kokeiluvideoni asettuu tekstin lomaan vaakakuvassa, ja sivuille jäävät tutut mustat palkit. Kännykkä toki tunnistaa formaatin ja näyttää videon oikein.
IPhonen Movie Maker leikkasi pystyvideota ylä- ja alahelmasta, joten toisesta kokeiluvideostani tuli tällainen:
Pystyvideon aika on nyt joka tapauksessa tullut. Ammattiohjelmilla leikattuna pystyformaatissa on tehty jo dokumentteja ja lyhytelokuvia ja niille on perustettu omia festivaaleja. Mainosmaailma on kuitenkin ottanut pystyvideon tehokkaimmin käyttöönsä. Esimerkiksi muotiteollisuudelle formaatti on mitä mainioin.
Tähän saakka näkemistäni pystyvideoista hienoin on kuitenkin Jean-Charles Granjonin sukelluselokuva Impact. Kiinnostavia videoita löytyy myös Vervidin blogista sekä inspiraatiota Tumblr:in pysty-gif -kuvista.
Lue lisää:
Tytti Rantanen analysoi Niin&Näin -julkaisussa perusteellisesti vertikaalivideon mahdollisuuksia: Vertikaalin veto – Pystyvideoiden nousu banaalista tumpeloinnista kohti korkeakulttuuria
Farhad Manjoon kolumni New York Timesissa: Vertical Video on the Small Screen? Not a Crime.
Business Insiderin Joe Avella perustelee pystyvideota omassa videossaan Vertical video is the future and you better get on board now
Eric Blattbergin kirjoitus Digidayssa: It’s time to take vertical video seriously
Amy Schmittauerin vinkkejä siitä, kuinka hyödyntää sivupalkkeja YouTuben vaakaplayerissa: How To Make Vertical Video Cool On YouTube
Tämä teksti on alunperin julkaistu Metropolia Ammattikorkeakoulun Median maailma -blogissa 10.4.2016.